maanantai 30. marraskuuta 2009

And the rain will kill us all

Sataa, SATAA jumalauta vettä ja huomenna pitäis alkaa joulukuu. Milläs pukki tulee jossei aattona oo lunta? Paitsi samapa se mulle, en varmaan saa muutakuin risuja lahjaksi. Siis jos käy hyvä flaksi.
On jännä kuinka sää voikaan vaikuttaa mielialaan. Kävellessäni kotia koulusta satoi kivasti ja angstailin Slipknotin Psychosocial-biisin tahtiin muutaman kilometrin verran.
Kotia päästyäni oon vääntänyt vaan ruotsin ainetta ja käännöslauseita. Nyt voisi suunnata lenkille tuonne happirikkaaseen sadesäähän, voi hitto kun osaakin ärsyttää....!
Angsti(ilta)päiväni kruunasi vielä kokonaan mustat vaatteet. Ja voiko ihminenkään enään masentuneemmalta näyttää?!




sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Demokraattisen äänestyksen lopputulos on nyt se, että nykyinen ulkoasu on ja pysyy, koittakaa elää asian kanssa :DDD

Luotto ei petä

Jokaisella meistä on varmasti kaikenlaista luottoa. On luottokavereita, luottokortteja ja sitten näitä luottovaatteita, joista nyt sanon sanasen.
  Luottovaate on vaate, joka pelastaa aina. Sen ei tarvitse olla mikään erityisen "fancy" vaan yleisimmin se on jokun perusjuttu, joka toimii niin arkena kuin juhlana.
Mulla on kaks sellaista luottovaatetta, joista en suin surminkaan luopuisi: farkkuleggingssit ja perustoppi.
Nämä ovat käytännössä katsottuna korvaamattomat. Nykyään käytän harvemmin farkkuja, sillä ensinnäkin ne ovat kalliimpia kuin jegginssit (lue: farkkuleggarit), ja täydellisten farkkujen löytäminen tuntuu olevan yhtä mahdollista kuin saada 7 oikein lotossa.
Miksi sitten toppi? No sellainen on kätevä aluspaitana, yksikseen, kaiken kanssa. Kun pistää pidemmän topin lyhyemmän paidan alle, ei tarvitse koko ajan nykiä sitä paidan helmaa alas. Pitkä toppi menee niikseenkin leggingsien kanssa ja asusteilla siitä saa ihan soppelin juhlavaatetuksen.




lauantai 28. marraskuuta 2009

Väsy

Hohhoijaa kun väsyttää, sattuneesta syystä. Sain kuin sainkin kuskin eilen niin piti käydä tarkistamassa yhdet mökkipirskeet. Oli ihan onnistunut reissu.
Tein varmaan uuden ennätyksen meikkaamises sun muussa yhtä yliarvostetussa, nimittäin meikkasin, laitoin hiukset (innostuin jopa väsäämään jonkin sortin kampauksenkin) ja valkkasin vaatteet puolessa tunnissa, hahaa. No joku miettii että eihän siinä nyt mitään ihmeellistä ole, mutta mun tapauksessa on :D
Minkään sortin kuvamateriaalia ei ole, sillä en jaksanut räpsiä tuolla mun urpokameralla kuvia. Parempi kamera oli äitin matkas Jyväskylässä Svoli Gaalassa.
Nyt voisi mennä saunaan kun näytän ihan frankensteinin morsiamelta, että ehkä sitä virkoais jo tähän päivään.
Huomenissa postaan vähän tunnollisemmin ja kuvien kera!

Tyylikartoitusta

Nappasin tälläisen kyselyn MouMoulta, joka haastoi kaikki sellaiset lukijat joilla on oma blogi ja jonka oikean nimen toinen kirjain on A :D tarkat kriteerit :D

1. Kolme viimeisintä ostostani: valkoinen neule, rikotut farggulegginssit sekä toppi, kuvat voit katsoa täältä. Jos nyt tarkkoja ollaan niin ei nua viimeisimmät ostokset olleet mutta nyt kun tyylistä ja vaatteista puhutaan niin oletan näitten liittyvän paremmin aiheeseen kuin hammastahna ja folio. Tosin en mä niitä oo ostanu.

2. Isoin julkkis, jonka puhelinnumero löytyy kännykästäni: Äiti <3

3. Viimeksi googlasin en muista, varmaan jonkun biisin lyriksit.

4. Kaikkien aikojen huonoin ostokseni mp5 eVillestä. En nyt tiedä onko se huono mutta turha, akku kestää hyvällä säkää tunnin, joten 4 gigan tilasta ei ole mitään iloa.

5. Käsilaukussani on juuri tällä hetkellä eilisen sotavarustus eli purkkaa, hajuvesi, massi ja meikkipussi.

6. Suosikkikatuni koko maailmassa ei ole vielä löytynyt. Kova homma kiertää kaikki maailman kadut ja sitten päättää paras....

7. Tyypillisin asuni farkkulegginssit ja jokun löysä/pitkä neule/paita.


8. Hienoin/kallein ostokseni no ei mulla taida mitään hirveen kalliita ostoksia olla mutta näitä kenkiä vaalin


9. Olen riippuvainen musiikista, on katastrofi jos ei ole mp3 mukana, purkka on toinen mitä tarvitsen koko ajan, ja totta kai ystävistäni <3

10. Tyylini kuvailtuna kolmella sanalla: vaihteleva (toisena päivänä rokkari, toisena sihteeri, hahah), värikäs (?!), uusiutuva, yritän olla jätkähtämättä kaavoihin, aina täytyy kokeilla jotain uutta. En nyt kyllä tiedä että ilmeneekö se oikeasti mitenkään mun tyylissä. En mä osaa kuvailla mun tyyliä!


11. Jos saisin loppuelämäni shoppailla vain yhdessä putiikissa, se olisi TALLY WEiJL

12. En ole ikinä ostanut  yli sataa euroa maksavaa vaatetta

13. Parhaat outlet-löydöt olen tehnyt enpä nyt juuri muista.

14. Jos saisin periä jonkun koko garderobin, valitsisin hmm, ehkä Blake Livelyn, tai sittenkin Taylor Momsenin... tai Vanessa Hudgenssin

15. Seuraava suuri hankintani on enpä tiedä...

16. Tyyli-ikonini on vielä teillä tietämättömillä.

17. Kenkävalikoimassani on aina tilaa korkkareille.
18. Unelmieni laukku on  vielä kaupassa tai suunnitteilla.

19. Käytän kuukaudessa vaate- yms. shoppailuun rahaa vaihdellen. Välis en osta mitään ja toisena kuukautena menee sitten senkin edestä.

20. Verkossa shoppailen mieluiten H&M ja Forever21.

21. Suosikkimuotiblogini on innoittava, sisältää hyviä tekstejä sekä kuvia.

22. Olen kauneimmillani never. No joo, ehkä silloin kun oon hyvällä tuulella, ja takana on hyvin nukuttu yö?

23. Makutuomarinani toimii oma järki, tosin äitin ja pikkusiskojen tuomioilta ei voi aina välttyä.

24. Hiukseni ovat tällä hetkellä mustat, kiharat, yllättävän pitkät ottaen huomioon kuinka lyhyet ne olivat vuosi sitten.

25. Toiveammattini on vielä hakusessa, jokun musiikkiin, liikuntaan, muotiin tai kirjoittamiseen liittyvä kiinnostaa. Jos lähdetään siitä.

Olipahan taas vastauksia :p haastan kaikki tätä blogia lukevat, niin satunnaisesti kuin säännöllisestikkin :)

perjantai 27. marraskuuta 2009

Ei näytettävää

Kouluviikko taas pulkassa. Ihanaa. Illaksi saattaisi olla kehitteillä jotakin, jos nyt saadaan toi logistiikkapuoli kondikseen.
Mulla oli tänään hammaslääkäri. Ihan perus tarkistus vaan, vielä kun sellaisen ilmaiseksi saa. Muuta jännää mun tänään tuskin on tapahtunut. Paitsi että kävin tänään varaamassa kosmetologille ajan Wanhoja varten. Tosiaan enäänhän ei puutu kun se puku, blaah. No joo palaillaan huomenissa, mutta jos päädynkin könnäämään kotona niin katsotaan keksinkö jotain älyvapaata kirjoitettavaa. Tuo edellinen ainakin on sellainen. Pientä luomisentuskaa tämän tekstin kehittelyssä nyt on eli siirrytään asukuviin.


Hani mua opetti poseeraamaan ja ohjastaa kädestä pitäen.


Tässä nämä meidän kummatkin karvakasat. Arvojärjestys varmaankin tulee selväksi kuvasta. Nämä kummatkin majailee yleensä mun huoneessa.


torstai 26. marraskuuta 2009

Mitä me olemme?

Meillä on tunteet. Erotamme oikean väärästä. Meillä on tarve tulla rakastetuksi, haluamme tuntea olomme turvalliseksi. Meillä on kaikki edellytykset toimia oikein. Kuitenkin usein tulee valittua se väärä vaihtoehto, sanottua väärät sanat, toimittua väärin. Mutta olemme liian ylpeitä myöntämään sitä.
  Loukattu ei halua näyttää loukatulta, tarinan kusipää ei tunnista omaa kusipäisyyttään. Pystymme puhua, mutta yritämme ratkaista ongelmamme puhumattomuudella. Pystymme näyttämään tunteemme, mutta piilotamme ne. Oma ilo aiheuttaa kateutta muissa ja oma suru täytyy kätkeä muilta etteivät muut luule sinua heikoksi. Kun oikeasti tarvitsemme tukea ja kuuntelijaa, sanotaan että halutaan olla yksin. Ajetaan auttaja pois ja sen jälkeen surraan omaa yksinäisyyttä.
  Emme arvosta sitä mitä meillä on, vaan keskitymme siihen mitä meiltä puuttuu. Sellainen mitä omistamme, mitä ei rahalla saa, tuntuu turhalta, materia ratkaisee. Sitä voi esitellä, hankkia lisää, myydä sekä ostaa.
Meitä on erilaisia, elämämme ovat erilaisia. Meistä kukaan ei ole etuoikeutettu hyvään, mutta kuitenkin ne joilla on enemmän mahdollisuuksia elämässään, tuhlaavat niitä. Ne jotka eivät taistele jokaisesta elinpäivästään, tuhlaavat sitä, tai lyhentävät sitä tietoisesti. Ne joilla kaikki on hyvin, valittavat eniten.
Emme osaa ilmaista kiitollisuuttamme silloin, kun se olisi kaikkein tärkeintä. Kiitollisuus on ehtymätön luonnonvara, ja sitä me pihtaamme. Anteeksipyytäminen ja anteeksianto, kaikessa siinä aitoudessaan on myös loputonta mutta säästelemme sitäkin.
  Luulemme olevamme johtajia, hallitsijoita, mutta jos niin todellisuudessa olisi, olisi tämä paikka surkea.
Olemme kilpailuhenkisiä, haluamme kilvan osoittaa nerokkuutemme ja hyvyytemme ja mitä siitä seuraa? Olemme tuhoamassa kaiken sen, mitä olemme pyytämättä saaneet. Vaarannamme ne, jotka eivät ole mitenkään syyllisiä meidän omaan kurjuuteemme.
  Todellisuudessa olemme pelkureita, epäileväisiä ja onnenonkijoita. Yritämme päteä sillä mitä olemme oppineet, mutta sekin on näennäistä. Toimimme asioiden eteen silloin, kun se henkilökohtaisesti hyödyttää meitä itseä. Olemme heikkoja, emme osaa sanoa ei, emme pysty vastustaamaan kiusausta, olemme ihmisiä.

Forever 21

Terveisiä lätäkön takaa! Reilu kaks viikkoa sitten tilaamani vaatteet Forever 21 Amerikasta tulivat tänään. En nyt ruvennut kuvaamaan mitään ykstyiskohtia vaan näette nyt sen miltä se näyttää päällä, mun ymmärtääkseni se kuitenkin on se ratkaisevin tekijä. Ja tosiaan katsokaa sitä vaatetta eikä mun naamaa!!!!

Elikkäs tommonen tavallinen pitkähihainen. Kuvassa se näytti peruskollegelta, mutta se olikin sellaista ohutta kangasta joka näyttää kuluteltu ja siitä kuultaa hauskasti läpi.


Sitten olis tuollainen patellavyö, jossa nappikiinnitys. Tuo taitaa olla ensimmäinen sellainen vyöni joka ei ole liian pitkä ja valu koko ajan.
Mä niin itken tuolle mun naamalle, koittakaa kestää.

No sitten olis tälläset housut, kai nämä on jotkun legginssien sukuiset. Edes sekä takana kaks taskua, ja sepaluksessa vetskari ja nappi. Mä tilasin S-kokoa mutta housut olis ihan hyvin voinu olla 34, olivat meinaan pientä mallia. Lahkeen pituus oli hyvä ja vyötärökin ihan jees. Ompahan ainakin motivaatiota tehdä vatsalihaksia jos mielii käyttää noita housuja jatkossakin.


Sitten olis näitä tälläisiä juhlallisuustoppeja. Metallivärit on nyt pinnalla joten tässä olisi nyt síninen ja violetti versio sellaisesta. Noi oli tosi hyvät päällä, tuntu aika tykyiltä joten ei tarvitse kokoajan murehtia, että mahtaako se toppi mennä jossakin navan alapuolella. Vähä on härski toi mun asuyhdistelmä mutta ignoratkaa se jos silmiin sattuu.


Ja sitten olis tälläinen tunikahärsellys jossa on edessä kiristys, jolla saa säädellä vähän helman pituutta ja tiukkuutta. Kangas on jotaki tollasta ohutta ja kiiltää.

Siinä tältä erää jotakin uutta, nyt kadun varteen kerjäämään että saa hankittu uuden lyijytäytekynän.

Mutta mitäs te tykkäätte?

Extra ordinary

Apua, mulla ei oo mitään kirjotettavaa. Siis tältä päivältä. Yritän parhaani mukaan välttää postauksia joissa on vain kuvia ja muutama hassu sana. Tänä päivänä ainakaan tähän mennessä ei ole tapahtunut kuitenkaan mitään niin merkittävää, että siitä viitsisi edes kirjoittaa. Eikun herranen aika, se Forever 21:n paketti kolahti tänään postiin! En oo vielä ehtiny sovitella niitä kledjuja, mutta jahka ehdin niin esittelen niitä varmaan täälläkin. Totta kai hei oletan että kaikkiahan kiinnostaa mihin rahani tuhlaan ja mitä vaatteita ostelen.
Sen pitemmittä puheitta, tässä näyte siitä että omistan useamman kuin sen yhden paidan mikä mulla on ollu varmaan miljoona kertaa päällä ja housut ovat aivan uudet. Tai ostin ne samalla reissulla kun olin katsomas Madonnaa, mutta nyt ne vasta pääsivät lenkille vaatekaapista.








keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Revolution in Liw's kingdom

Radikaali muutos, toivottavasti tämä on parempi kuin vanha, mutta vielä hienosäätöä vailla, tosin toi banneri todella epäilyttää. Ehkä kehittelen vielä paremman, mutta oli pakko muuttaa tuota ulkoasua samantien, se tumma rupes nimittäin aikalailla ahdistamaan.
Kansalaiset, sana on vapaa! Onko tämä pohjanoteeraus vai parempaan päin? Lupaan vielä vähän fiksata tuota.
Tuo on olevinansa tosi kapea, onkohan sille mahdollista tehdä jotakin? Siis tämä koko höskä, teksti sekä sivupalkki.

Today

Tänään ei oikein aamu meinannut mennä putkeen. Meillä oli ruotsista verbikoe (kaikki vahvat sekä epäsäännölliset verbit) joihin en lukenut mainittavan paljon. Meinasin nukkua aamulla pommiin, mun piti ehtiä suihkuun ja oli aikainen aamu. Noo, sitten kamerasta loppui akku, joten jouduin käyttää toista kameraa joka on täys urpo. Siinä itselaukaisimella saa otettu yhden kuvan kerralla ja kolmen kuvan jälkeen toheloin ja tiputin kameran. Nostin sen ja yritin asetella uudestaan paikoilleen niin enköhän mä tiputtanu sen TAAS. No sitten se sekos ihan tyystin ja ajattelin että hitto antaa olla ja lähdin kouluun.


Mun tosiaan piti olla siinä ostolakossa, mutta Janskun kanssa vähän shoppailtiin H&M:n Shop Onlinessa ja sieltä tarttui mukaan jotakin pientä jännää. Näette sitten joskus.


Neljältä alkoikin sitten TG harkat ja treenailtiin ens viikon perjantaina YO-juhlassa esitettävää tanssia. Voi sitä luomisen tuskaa. Toivottavasti saan siitä sitten jotain videotallennetta tänne....


Kameroiden kenkkuiluista huolimatta tässä jokun todiste siitä etten ollut tänään alasti koulussa:






Poseerauksiskin on havaittavissa luomisen tuskaa ja naama lagaa.

Yesterday

Eilen en ehtiny kirjotella kun kerran, piti olla viidestä yhdeksään vapauttamassa endorfiineja. Onneksi eilen ei tullu paljoakaan urheiltu, koulussa kolme tuntia, sitten pilatesta ja bailaa.
Mitään sen kummempaa sanottavaa mulla ei taidakkaan nyt olla, tässä eilisen asu, myöhemmin tästä päivästä jotakin, vi ses!


Joo meinasin koittaa tuota Tinypiciä, mutta toistaiseksi sen salat eivät ole auenneet mulle, niinpä joudutte tyytyä näihin melko epätarkkoihin otoksiin.




tiistai 24. marraskuuta 2009

Fitness feel the fatness

Rantakuntoon 2006. Ei onnistunut, no kesä 2007 ollaan sitten iskussa. Blaah, viime vuosi meni laiskotellessa niin pitänee nyt tänä kesänä 2008 yrittää ryhdistäytyä. Voi että kun koko kesä 2009 meni töissä, ehkä ens kesänä....
Kuten voitte huomata, itsekriittisyyteni ja -kurini on yhtä suurissa lukemissa kuin kastemadon tuntivauhti. Olipa älyvapaa vertaus muuten. Tosin täytyy sanoa että viime vuonna, kun muutin joksikin aikaa yksin, puri minua sellainen liikuntakärpänen, että huhhuh. Laihduin yhden kuukauden aikana viitisen kiloa. Oletettavasti ainoat syyt olivat seuraavanlaisia: Kävin lukiota ja tein töitä Seinäjoen kaupunginteatterilla, olin siellä avustajana yhdessä musikaalissa, hommaani kuului laulua sekä tanssia. Kävin kerran viikossa tanssimassa ja joka päivä lenkillä. Tiukan opiskelijabudjetin takia jätin (no ainakin yritin vähentää) kaiken hyväskän syöntiä ja kotona tehdessäni ruokaa tein vain minimiannoksen, jolla tuli nälkä tyydytettyä ja jolla jaksoi. Kävin satunnaisesti myös uimassa tai kuntosalilla, mutta varsinainen "voimaharjoittelu" jäi kuitenkin erittäin vähälle.
No, mitä tapahtui kun muutin takaisin kotia? Syömiseni miljoonakertaistui (tämä likka on ollut aina ruoka-aikaan kotona!) ja aloin taas syödä _PALJON_ karkkia sun muuta. Lenkkeily kuitenkin jatkui säännöllisesti, mutta siihen rinnalle tuli ensin telinevoimistelu, sitten TeamGym, punttitreeni sekä sitten Baila Latino ja fitness-pilates. Hahaa, paino alkoi taas nousta, mutta yritin positiivisesti ajatella että se johtui vain kasvavasta lihasmassasta, jota ei tosin voi huomata muutakuin jos katsoo sentin päästä.
Eli siis, millaisen johtopäätöksen voimme tästä tehdä? Lihas painaa enemmän kuin läski, joo sen kaikki varmaan tietävätkin. Mutta jos tarkoitus on laihduttaa ja aloittaa sitten kauhean punttitreenin, on tällöin turha tuijotella sitä puntaria (paitsi jos se laskee rasvaprosentin xD). Jos lähtöpisteesi on suht normaalit mitat, paino oletettavasti nousee jos tekee raskasta punttia päivittäin, tai sitten paino pysyy melkein samana. 


No niin mitä ilmeisimmin mun sisäinen ravintoterapeutti, liikunnanohjaaja, kehonrakentaja ja Painonvartija pääsivät taas ääneen.




Keihin näistä haluat kuulua?


Ryhmä 1: omaat muodot Venuksen, talvisin ei palele, eikä nälänhätä näy sinussa vuosiin. Vedenvaraan joutuessasi kellut ilman pelastusliiviäkin.





Ryhmä 2: Kovan myrskyn sattuessa tuuli lennättää sinut lähimpään puuhun. Tungoksessa et ole haitaksi muille kanssaolioille, sillä kaikki kykenevät näkemään lävitsesi. Menet pieneen tilaan joten sinut voidaan sijoittaa esim lentokoneessa ylähyllylle. Elät yhdellä leivällä viikkoja.




Ryhmä 3: Voit hyvin käyttää sekä miesten että naisten vaatteitta, sillä muotosi ovat unisex. Maailmanpyörän hajotessa Powerparkissa voit pyörittää sitä manuaalisesti siihen asti kunnes se korjataan. Sinun ei tarvitse pullistella peilin edessä nähdäksesi muskelisi, ne suoraan sanottuna hyppivät silmille.



Ja hormooneillahan ei ole mitään tekemistä tämän kanssa..


Eikö ole olemassa mitään neutraalia ja sopusuhtaista välimuotoa? Hmm, katsotaan....


Ryhmä 4: Olet kauniisti sopusuhtainen verrattuna kokoosi ja luustosi rakenteeseen. Sukupuolesi voi erottaa myös takaapäin, kurkistamatta housuihin.


Jep, kyllä on.


Ja tässä teille vielä loppuun muutamia herkkukuvia, kaiken pahan alku ja juuri?